–Punainen väri tapausselostuksen otsikossa tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalan toiminnassa on ollut virhe ja se on joutunut korvaamaan tuotteen.
–Sininen väri puolestaan tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalalle on suositeltu uusintapesua, viimeistystä tai korjausta.
Muutoin mahdolliset muutokset tuotteissa ovat olleet valmistajan/myyjän tai kuluttajan omalla vastuulla.
Kansallispuvun liivihame (1/2018)
Liivihameen vuorikankaassa on tahroja sekä tereissä (kanttauksessa).
Tekstiilihuoltoala ei ole ottanut asiakkaalta ennakkoon varausta, mitä suositellaan tehtävän tämäntyyppisissä käsin tehdyissä tuotteissa.
Näyttää siltä, että silitysvaiheessa on käynyt jotain, koska liivihameen vuori ja kanttaukset ovat paikoitellen kellastuneet. Teflonpohja on hellävaraisempi kuin käytetty alumiinipohja kyseiselle tuotteelle.
Tekstiilihuoltoalan käyttämä lämpötila silityksessä on liian kuuma villalle.
Kun virhe on sattunut tekstiilihuoltoalan vastuualueella, on tekstiilihuoltoala korvausvelvollinen vaihtamaan liivihameen vuorikankaan sekä kanttauksen.
Asiakkaalle huomautetaan, että tuote pitäisi tarkistaa sitä noudettaessa.
Tekstiilihuoltoalalle huomautetaan, että ottavat tämänkaltaisista tuotteista asiakkaalta varauksen.
Filippa K naisten jakku (lausunto 2/2016)
Jakkuun oli tullut pesun jälkeen oikeaan hihaan koko matkalle ”kulumaa/hiertymää”.
Jakussa olevat jäljet hihan sisäkappaleen (sauman) puolella näyttävät kangasvirheeltä, koska ne ovat pitkällä matkalla säännöllisin välein.
Pesussa ei voi syntyä tuollaista jälkeä, vaan ne ovat olleet jo alun perin kankaassa.
Kankaan jännitykset ovat mahdollisesti lauenneet ensimmäisessä pesussa ja virhe on tullut selvemmin esiin.
Jakussa oli selkeä pesuohje, jonka mukaan tuotteen voi pestä kemiallisessa pesussa. Tekstiilihuoltoalan on kuitenkin ottanut riskin, koska on pessyt jakun kemiallisessa vesipesussa.
Pesu ei ole kuitenkaan aiheuttanut tuotteelle vauriota, joten tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen tuotteesta. Koska tekstiilihuoltoala on pessyt tuotteen hoito-ohjeesta poikkeavalla pesutavalla sopimatta siitä asiakkaan kanssa, tekstiilihuoltoalan tulee palauttaa pesumaksu asiakkaalle.
Kapaluan jakku (lausunto 10/2015)
Asiakas vei jakun ensimmäiseen pesuun. Jakku on ryhditön ja vuori on selvästi päällistä suurempi. Jakun pesuohjeessa on vesipesu kielletty ja kemiallinen P-pesu sallittu. Jakku on pesty kemiallisessa vesipesussa (wet-clean). Pesuaineen annostus wet-clean pesussa on ollut liian pieni, jolloin jakku on käytännössä pesty vedessä (liuossuhde väärä). Näin ollen tekstiilihuoltoala on korvausvelvollinen.
Tekstiilihuoltoalalle huomautetaan, että koska he olivat huomanneet vuoren venymisen tai päällyskankaan kutistumisen, niin asiakkaalle olisi pitänyt kertoa asiasta, kun hän nouti jakkua.
Asiakkaalle puolestaan huomautetaan, että pesty tuote tulisi tarkistaa välittömästi pesun jälkeen.
Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa tekstiilihuoltoala on korvausvelvollinen, koska jakku on pesty väärällä menetelmällä ja he eivät olleet kertoneet asiakkaalle jakun mittamuutoksista (venymisestä ja kutistumisesta) pesun jälkeen. Jakun kunto ja ikä huomioon ottaen on korvaus 70 % jakun hankintahinnasta. Jakku jää tekstiilihuoltoalalle.
1. Juhlamekon kangas rispaantui vetoketjun vierestä (2011)
Juhlamekossa ei ollut kiinteitä materiaalitietoja ja hoito-ohjeita. Asiakas antoi tekstiilihuoltoalalle luvan pestä mekon sopivaksi katsotulla tavalla. Vetoketju oli rispaantunut pesussa. Mekon vyötäröllä oli laskostettua satiinia ja hameosassa ohut sifonki satiinikankaan päällä. Piilovetoketju jatkui vyötärölinjan alapuolelle ja oli ommeltu hyvin huomaamattomaksi.
Todennäköisesti vetoketju oli aiheuttanut kankaan repeämisen. Mekossa käytetty sifonki oli erittäin herkkää rikkoutumaan ja oli todennäköisesti joutunut vetoketjun väliin. Oli mahdollista, että kangas oli vähän revennyt käytössä ja pesun mekaniikka oli irrottanut lankoja lisää, jolloin repeämä oli tullut esiin.
Lautakunnan mielestä käytetty pesumenetelmä oli ollut mekolle sopiva, mutta virheen syntymisajankohtaa ei voitu varmasti tietää. Oli myös mahdollista, että mekko oli voinut rikkoutua tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa mekon iän ja kunnon huomioiden asiakkaalle 50 % mekon hankintahinnasta. Mekko palautettiin asiakkaalle.
2. Mustien housujen väri lähti ja kankaaseen tuli pesuraitoja (2011)
Ensimmäisen pesun jälkeen mustista housuista oli lähtenyt väri ja kaikkialla housuissa oli pesuraitoja. Myyjäliikkeen edustaja oli ollut yhteydessä valmistajaan/maahantuojaan, jonka mielestä housut olivat saaneet liian kovan kohtelun tekstiilihuoltoalassa. Valmistajan edustajan mielestä pesutehoste oli ollut liian voimakas hellävaraiseen pesuun.
Musta puuvilla on usein hankala tekstiilihuollon kannalta ja tuotteen laatu vaikuttaa pesun lopputulokseen. Kankaan värinkesto oli todennäköisesti ollut heikko. Housuissa olevat värikulumat tulevat tyypillisesti pesussa ja/tai linkouksessa. Kuivausrumpu ei haalista värejä eikä tässä tapauksessa sitä ei ollut edes käytetty.
Housut oli pesty hoito-ohjeen mukaisesti hellävaraisella pesuohjelmalla. Hoito-ohjeessa ei ollut mainittu erikseen, että tuote pitäisi kääntää nurinpäin pesua varten. Joissain tapauksissa se vähentää tätä tumman puuvillaisen vaatteen tyypillistä värin kulumista taitoksista. Tuotteen tulee kestää hoito-ohjeen mukainen käsittely. Jos tuote ei kestä hoito-ohjeen mukaista pesua, hoito-ohje on virheellinen ja on kyseessä tuotevirhe ja vastuu tästä on myyjäliikkeellä /maahantuojalla. Housujen väriä saattaa olla mahdollista tasoittaa värjäämällä ne uudestaan.
Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt housut oikein hoito-ohjeen mukaisesti hellävaraisesti eikä ollut korvausvelvollinen. Asiakasta kehotettiin kääntymään korvausasiassa valmistajan/myyjäliikkeen puoleen.
3. Yhtenäisenä käytettävä asu kannattaa aina pestä yhdessä värimuutosten varalta (2011)
Punainen housupuku pestiin kemiallisesti yhdessä värjääville vaatteille tarkoitetulla pesuohjelmalla. Takin hihassa olevaan tahraan käytettiin Detafix Color Davento Soft -ainetta. Pikkutakkiin jäi tahra hihaan ja se pestiin erikseen uudestaan kemiallisesti asiakkaan luvalla.
Lautakunnan mielestä punaisen housupuvun housut olivat selvästi punaisemmat kuin takki. Housut vaikuttivat kuitenkin kuluneemmilta, kuin takki, joka oli pesty pesulassa kahdesti. Vaikutti siltä, että kyseessä oli erikseen myytävät takki ja housut, jotka oli voitu valmistaa eri kangaserästä. Mikäli kyseessä ei ole housupukuna myyty asukokonaisuus, tuotteissa voi olla väri- ja laatueroja. Tuotteissa oli lisäksi toisistaan poikkeavat hoito-ohjeet, jotka sallivat erilaisen pesutavan.
Lautakunta ei saanut tarkkaa käsitystä kumpi tuote oli muuttanut enemmän väriä. Housuissa olevat pesujäljet viittasivat siihen, että niitä oli pesty myös vesipesussa, joka oli voinut aiheuttaa värimuutoksen. Yksi kemiallinen pesu ei yleensä muuta väriä niin paljon. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt tuotteet hoito-ohjeen mukaisesti oikein, eikä ollut korvausvelvollinen. Tekstiilihuoltoalalle annettiin tiedoksi, että yhtenäisenä käytettävä asu kannattaa aina pestä yhdessä värimuutosten varalta.
4. Romanihameet kutistuivat ja puserot menettivät ryhtinsä (2011)
Taloyhtiön kellariin valuneen viemäriveden takia asiakkaan vaatesäilytystilat piti desinfioida ja käyttämättömät vaatteet pesettää. Pesun jälkeen hameet olivat kutistuneet ja puseroiden pitsit olivat värjääntyneet ja puserot olivat menettäneet ryhtinsä. Kolme romanihametta oli pesty erikseen vedellä 40 °C hienopesuohjelmalla yksitellen. Puserot oli vesipesty yksitellen pesupussissa neutraalilla pesuaineella 30 °C hienopesuohjelmalla ja lingottu.
Lautakunta totesi, että hameiden vuori tuli helmasta näkyviin 1-2 cm verran. Tämä johtui siitä, että pesussa puuvillasametti oli kutistunut enemmän kuin tekokuituinen vuorikangas. Puserot olivat puhtaita ja niiden paljetit olivat kunnossa. Viininpunaisten puseroiden pitseihin oli siirtynyt hieman väriä. Osassa paidoista valkoiset pitsit olivat uuteen tilkkuun verrattuna hieman harmaampia ja niissä oli joitakin tahroja. Näiden paitojen pitsit olivat ilmeisesti käytössä ja pesuissa harmaantuneet.
Hameen puuvillakankaan kutistuminen on materiaalille ominaista. Sametin kutistuminen pesussa olisi pitänyt ottaa huomioon hameen ompeluvaiheessa. Pitsien lievä värjäytyminen johtui viinipunaisista puserokankaista irronneesta väristä. Kemiallinen pesu irrottaa yleensä väriä vähemmän kuin vesipesu, mutta puseroissa olevien paljettikoristeiden vuoksi tuotteita ei voida pestä kemiallisessa pesussa vaan oikea pesutapa on 30 °C vesipesu. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt tuotteet olosuhteet huomioiden oikealla hellävaraisella pesutavalla, eikä ollut korvausvelvollinen.
5. Tuotteissa olevat virheet on syytä kirjata vastaanottotilanteessa (2011)
Neljä kuukautta käytössä ollut neulepusero oli pesuun tuotaessa erittäin likainen ja edessä oleva vyö oli mustannut etuosaa. Tekstiilihuoltoalan mukaan puserossa oli reikiä jo tuotaessa ja koska asiakkaan oletettiin olevan tietoinen niistä, asiaa ei kirjattu ylös.
Pusero pestiin pesuohjeen mukaisesti kemiallisessa pesussa Multimatic-koneella hellävaraisella 1-kylpyohjelmalla Seca pur Mega Star -pesutehosteella, pH 6,5 – 7,5. Ensimmäisen pesun jälkeen pusero oli vielä likainen ja asiakas halusi, että se pestään uudestaan ja antoi tahranpoistoluvan. Tahranpoistoon käytettiin Devantol Softia.
Lautakunta totesi, että neulepusero oli ikäisekseen erittäin kuluneen näköinen ja pinttynyt eikä käyttökelpoinen. Puserossa oli reikiä vyötärön alapuolella sekä hihoissa. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt tuotteen pesuohjeen mukaisesti, mutta oli ottanut riskin, koska metallista vyötä ei ollut irrotettu pesun ajaksi. Koska reikiä ei ollut huomioitu vastaanotossa eikä pesujen välillä, oli todennäköistä, että ne olivat syntyneet tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Lautakunta huomautti tekstiilihuoltoalalle, että tuotteissa olevat virheet on syytä kirjata vastaanottotilanteessa.
Koska reikiä ei ollut kirjattu vastanottokuittiin ja asiakkaan ja tekstiilihuoltoalan käsitys reikien olemassaolosta ennen pesua oli ristiriitainen, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa tuotteen iän ja kunnon huomioiden 75 % tuotteen ostohinnasta.
6. Juhlamekon kangas venyi ja silitystulos oli huono (2011)
Juhlamekko on pesty kemiallisesti Multimatic Vantage 320 -koneella 2-kylpymenetelmällä kahdesti. Mekon kangas muuttui asiakkaan mukaan pesussa ohuemmaksi ja helpommin rypistyväksi. Saumat näkyivät ulkopuolelle. Varsinkin mekon yläosa venyi huomattavasti. Myyjäliikkeen asiantuntijan mukaan mekko oli pesty virheellisesti vesipesuna, joka pehmentää asetaattikankaan sekä tyllin. Mekko oli myös ylisilitetty mikä oli jättänyt kankaan kiiltäväksi ja saanut saumavarat loistamaan nurjalta puolelta.
Lautakunta totesi, että asetaatti ja tylli oli todennäköisesti käsitelty viimeistysaineilla, jotka olivat liuenneet kahdessa pesussa pois, minkä vuoksi mekko oli todennäköisesti muuttunut pehmeämmäksi. Lautakunnan mielestä mekon hoito-ohje olisi voinut olla hellävaraisempi. Lautakunnan mielestä puku oli pesty hoito-ohjeen mukaan oikein, mutta silitys oli tehty huolimattomasti ja liian kuumalla. Saumavarat oli silittäessä käännetty väärään suuntaan, niin että painaumat olivat jääneet näkyviin selvästi puvun päällyspuolelle. Lisäksi liian kuuma lämpötila oli todennäköisesti vahingoittanut kangasta ja venyttänyt olkaimia.
Lautakunta suositti, että puvun iän ja kunnon huomioiden tekstiilihuoltoala korvaa alan yleisten toimitusehtojen 7. pykälän mukaan 50 % puvun hankintahinnasta. Osittaisen korvauksen tapauksessa puku palautettiin asiakkaalle.
7. Vanhojen ja hauraiden tuotteiden pesuun kannattaa ottaa kirjallinen varaus (2011)
1960-luvulla valmistettu vintage-puvussa ei ollut kiinteitä hoito-ohjeita ja se pestiin kemiallisesti asiakkaan suullisesti antamalla luvalla pesupussissa. Pesuohjelmana käytettiin erittäin hellävaraista 1-kylpyohjelmaa, jossa on 80 % vähennetty mekaniikka ja ennakkoon jäähdytetty nesteen lämpötila 15 °C, kuivauslämpö 40 °C. Ohjelma on tarkoitettu äärimmäistä erikoiskäsittelyä edellyttäville P ja P -merkityille museotavaroille, erittäin hauraille tekstiileille ja heikoille ompeleille. Puvun päällinen ei kestänyt pesua ja se oli repeillyt käyttökelvottomaksi. Puvun helmassa oli palkeenkieli ja muita revenneitä kohtia. Lisäksi helma oli lyhentynyt 10 – 15 cm.
Lautakunnan mielestä puvun päällyskangas ei vaikuttanut hauraalta, joten repeämät vaikuttivat mekaanisilta vaurioilta. Tekstiilihuoltoalaa muistutettiin, että asiakkaan esittämät toiveet sekä tuotteessa olevat viat on syytä kirjata ylös vastaanottokuittiin epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi asiakkaalta on syytä ottaa kirjallinen varaus, jos tuotteen iän, materiaalin tai hoito-ohjeiden puutteen vuoksi voidaan epäillä tuotteen pesunkestoa.
Koska vauriot olivat tapahtuneet tekstiilihuoltoalan vastuualueella, lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa asiakkaalle alan yleisten toimitusehtojen 7. pykälän mukaan puvun iän ja kunnon huomioon ottaen 15 % puvun hankintahinnasta. Osakorvauksen tapauksessa puku palautettiin asiakkaalle.
8. Kotelomekkoon tuli pesussa langannousuja (2011)
Teetetyn kotelopuvun pintaan tuli hellävaraisessa kemiallisessa pesussa langannousuja ja sauma aukesi. Puvulle tehtiin myös tahranpoisto. Lautakunta totesi, että mekossa käytetty kangas oli satiinikudosta, johon tulee herkästi langannousuja ja joka on arka kärsimään käytössä ja pesussa. Muotolaskoksen avautuminen vaikutti ompeluvirheeltä tai ompelulangan heikkoudelta.
Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt mekon sille soveltuvalla tavalla, eikä ollut korvausvelvollinen.