–Punainen väri tapausselostuksen otsikossa tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalan toiminnassa on ollut virhe ja se on joutunut korvaamaan tuotteen.
–Sininen väri puolestaan tarkoittaa, että tekstiilihuoltoalalle on suositeltu uusintapesua, viimeistystä tai korjausta.
Muutoin mahdolliset muutokset tuotteissa ovat olleet valmistajan/myyjän tai kuluttajan omalla vastuulla.
Miesten puvuntakki (lausunto 4/2017)
Takissa on kulumaa, mutta se näyttää puhtaalta ja ikäisekseen hyväkuntoiselta.
Siellä täällä on ”muovisia tikkuja” (synteettistä filamenttia), mutta ei kauttaaltaan. Ei osata varmuudella sanoa, mikä materiaali tuotteessa aiheuttaa muovisten kuitujen läpitulon. Takki on iäkäs ja sitä on pesty useita kertoja, mikä todennäköisesti vaikuttaa esiin tulleeseen ongelmaan. Mahdollisesti kovike on rikkoutunut. Tikut tulevat vaatteen sisärakenteesta. Ne eivät ole elastaania, vaan selvästi jotain kovempaa, siimamaista materiaalia.
Takki on pesty oikein. Kemiallinen pesu on puvun takille luontainen pesutapa. Käytetyt aineet ovat normaalit ja yleiset kemiallisen pesun yhteydessä, eivätkä vaikuta tuohon tikkuisuuden esiintymiseen.
Tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen.
Bossin miesten puku (lausunto 4/2016)
Puvuntakki pestiin ensimmäistä kertaa ja pesun jälkeen liimakangas on irronnut kankaasta. Liimakangas takin sisällä vaikuttaa kuivuneelta, ei enää tue takkia.
Tekstiilihuoltoala on pessyt puvun hoito-ohjeen mukaisesti, joten tekstiilihuoltoala ei ole korvausvelvollinen.
Miesten BOSS puku (lausunto 3/2015)
Housujen kiinnitys on irronnut pesun aikana mutta rikkoutumat näyttävät käyttökulumalta. Kauttaaltaan erittäin kuluneen näköiset housut, eivätkä siksi olisi enää käyttökelpoiset. Puvun laskennallinen käyttöikä on neljä vuotta, joten tekstiilihuoltoala ei velvollinen korvaamaan housujen hankinta-arvoa. Tekstiilihuoltoalaa suositellaan antamaan vastaavalle tuotteelle lupaamansa ilmaisen pesun, koska kiinnitys on revennyt pesun aikana.
1. Mustan paidan kaulus ja mansetit olivat haalistuneet (2011)
Mustan miesten paidan kaulus ja mansetit olivat pesun jälkeen kuluneet ja niistä oli lähtenyt väriä pesun tai kuuman prässin aikana. Kauluspaita oli pesty vesipesuna Electrolux Wascator –koneella 20 kg:n täyttömäärällä Clax Multi Free –pesuaineella (10 ml/kg), (pH 11), 60 °C lämmössä ja Clax Eco Soft –huuhteluaineella, (pH < 2). Pesuaika 600 s, kolme huuhtelua 180 s/huuhtelu. Paita oli viimeistelty höyrynukella ja kaulus ja mansetit oli prässätty.
Mustaksi värjätty puuvilla tyypillisesti haalistuu pesussa jonkin verran. Kankaan laatu ja käytetty värjäysmenetelmä vaikuttavat paidan värinkestoon. Märkänä vaatteesta saattaa irrota väriä vielä herkemmin kuin kuivana. Suositeltu pesulämpötila tämän tyyppisille värjätyille puuvillavaatteille on 60 astetta. Paita oli pesty hoito-ohjeen mukaisesti, eikä käytetty pesuaine sisältänyt valkaisevia aineita.
Lautakunnan mielestä paita oli pesty ja prässätty oikein sille soveltuvalla pesutavalla, eikä tekstiilihuoltoala ollut korvausvelvollinen. Asiakkaan suostumuksella tekstiilihuoltoala voisi korjata mansetin prässäystuloksen siistimmäksi. Halutessaan asiakas voi kääntyä korvausasiassa myyjäliikkeen/valmistajan puoleen. Kauluspaita palautettiin asiakkaalle.
2. Villakankainen puku oli pesun jälkeen kiiltävä (2011)
Miesten villakankainen puku vaikutti pesun jälkeen kutistuneelta ja kangas oli aikaisempaan verrattuna kova ja huonon tuntuinen. Paikoittain kankaassa on havaittavissa kiiltäviä kohtia, joita normaali kuluminen ei selitä. Puku oli pesty kemiallisesti hoito-ohjeen mukaan.
Musta miesten puku oli puhdas, mutta kankaassa oli havaittavissa kiiltäviä kohtia paikoittain. Takin hihoissa kyynärvarsien kohdalla oleva kiilto sekä housujen taskujen sisävarassa ja takapuolella oleva kiilto oli todennäköisesti pääosin käytöstä johtuvaa.
Puku oli pesty oikein hoito-ohjeen mukaisesti, mutta puku oli silitetty hieman liian kuumalla ja liian voimakkaasti painaen, mikä oli aiheuttanut kiiltoa myös puvun muihin osiin. Puku ei ollut kuitenkaan pilalla, vaan oli käyttökelpoinen.Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala palauttaa asiakkaalle pesumaksun 40,60 € ja korvaa asiakkaalle lausuntomaksun 20 €. Puku palautettiin asiakkaalle.
3. Housuissa oli värjäytymiä polvitaipeessa ja kulumaa takamuksessa (2011)
Yhden puvun housut (49 % viskoosi, 48 % polyesteri, 3 % nylon) oli käsitelty asiakkaan mielestä väärin ja housujen materiaali oli pilalla. Tekstiilihuoltoala oli pessyt housut niissä olevan hoito-ohjeen mukaisesti kemiallisesti. Asiakasselvityksen mukana olevassa kuitissa oli merkintä, että housut oli sovittu pestäväksi vesipesuna (vastoin hoito-ohjetta). Lautakunnalle ei tullut selväksi, millä perusteella vesipesua oli pyydetty vastoin valmistajan hoito-ohjetta. Tässä tapauksessa pesutapa ei ollut vaikuttanut lopputulosta huonontavasti.
Tummat miesten puvun housut olivat puhtaat, mutta niissä oli havaittavissa kulumaa takaosassa istuma-alueella ja haaraosassa. Polvitaipeiden kohdalla oli jälkiä, jotka vaikuttivat värjäytymältä tai kulumalta. Ikäisekseen housut vaikuttivat kuluneilta.
Housujen takamuksessa ja polvitaipeessa olevat jäljet vaikuttivat käyttökulumalta, jotka olivat tulleet käytön ja pesun jälkeen esiin. Pesusta ei aiheudu näin paikallisia vahinkoja. Miesten arkipuvun käyttöiäksi arvioidaan 2-4 vuotta tekstiilihuoltoalalla käytössä olevan tekstiilien käyttöiän ja nykyarvon määräytymisperusteiden mukaan. Lautakunnan mielestä tekstiilihuoltoala oli pessyt housut oikein niille soveltuvalla pesutavalla eikä ollut korvausvelvollinen.
4. Takin hihassa oli tahrakohtia (2011)
Miesten tumma mokkapintainen takki oli viety pesuun sadejälkien puhdistamiseksi. Takin vasemmassa hihassa oli noudettaessa poltetun näköinen pinta. Takin vasemmassa hihassa oli tahrakohtia, joissa kankaan pinta oli kova ja litistynyt. Tahrakohtia oli sekä ylhäällä olkavarressa sekä alempana hihan sisäsyrjässä.
Mikroskoopilla tarkastellen oli nähtävissä kankaan pinnassa kuitujen seassa osittain eriväristä ainetta. Tahrat vaikuttivat siltä kuin kankaaseen olisi jäänyt jotain ainetta, joka ei ollut lähtenyt pois pesussa tai kankaan pinta olisi osittain sulanut jonkin lämmönlähteen vaikutuksesta. Lautakunta ei osannut ottaa kantaa siihen, mikä jäljet oli mahdollisesti aiheuttanut. Tahrat eivät kuitenkaan vaikuttaneet esimerkiksi tyypillisiltä palamisjäljiltä. Mokkamaisesta kankaan pinnasta tahrat erottuivat selvemmin, kun pinta oli tasoitettu alaspäin.
Tekstiilihuoltoalalle huomautettiin, että tuotteissa olevat virheet on syytä kirjata aina vastaanotossa ylös. Asiakkaalle huomautettiin, että tekstiilihuoltoala ei ole velvollinen saamaan pois kaikkia käytössä tulleita tahroja.
Lautakunnan mielestä ei vaikuttanut todennäköiseltä, että tahrat olisivat tulleet takkiin tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Tekstiilihuoltoala oli pessyt takin oikein sille soveltuvalla pesumenetelmällä, eikä ollut korvausvelvollinen.
5. Pikkutakkiin tuli naarmu tekstiilihuoltoalan vastuualueella (2011)
Kaksi vuotta käytetty miesten pikkutakki oli aiemmin pesty kerran. Silitysvaiheessa oli huomattu takin oikeassa hihassa noin 1,5 cm pitkä raapaisujälki.
Lautakunta totesi, että tumma miesten pikkutakki oli ikäisekseen siisti ja hyväkuntoinen. Takin oikean hihan yläosassa oli n. 1,5 cm pituinen naarmu, samoin vuorikankaassa samalla kohdalla. Koska vastaanotossa takissa ei ollut havaittu vikaa, oli naarmu todennäköisesti syntynyt tekstiilihuoltoalan vastuualueella. Lautakunta suositti, että tekstiilihuoltoala korvaa asiakkaalle alan yleisten toimitusehtojen 7. pykälän mukaan takin iän huomioon ottaen 70 % tuotteen nykyarvosta.
6. Samettitakin tahrakohtaan oli tullut reikä (2011)
Miesten samettipikkutakki, jonka materiaali oli 83 % polyesteriä ja 17 % polyamidia vietiin pesuun siinä olleiden tahrojen vuoksi. Vastaanottovaiheessa todettiin takissa olevat tahrat ja epäiltiin niiden olevan rasvaa, joka ei vaadi tahrapoistoa. Pikkutakki pestiin kemiallisesti neutraalilla pesuaineella 20 °C pesulämpötilassa hellävaraisella mekaniikalla. Höyrytysvaiheessa huomattiin, että tahra ei lähtenyt.
Lautakunta totesi, että vuoden käytetty miesten samettinen pikkutakki oli siisti ja hyvässä kunnossa. Takin vasemmassa etuosassa oli jäljet kahdesta tahrasta, joiden keskikohdalta kuitu oli sulaneen näköinen. Tekstiilihuoltoalan käyttämä pesumenetelmä ei aiheuta näin paikallista vauriota. Todennäköisesti tahra oli aiheuttanut kuidun kulumisen/sulamisen paikallisesti. Asiakkaalle annettiin tiedoksi, että tekstiilihuoltoala ei ole velvollinen saamaan pois kaikkia asiakkaan aiheuttamia tahroja. Koska tekstiilihuoltoala oli pessyt takin oikein hoito-ohjeen mukaisesti, eikä ollut tehnyt tarpeettomia toimenpiteitä, lautakunnan mielestä se ei ollut korvausvelvollinen.